Juu-u jokaisessa erossa on ensin käsillä harkinta-aika
ennen vakaata päätöstä suuntaan tahi toiseen.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin tässä eräänä aamuna aikaisena
ennen lomani loppumista.
Otin nähkääs välioven kanssa lähikontaktin mennessäni noukkimaan tälläkertaa
eteisen lattialla pötköttävää aamunaviisia.
Avasin väliovea ja samalla pontevasti heilautin oikeaa jalkaa eteenpäin
ottaakseni askeleen ...
poks' ja ruts'
seurauksena painokelvottomia sanoja.
Pikkuvarvas oli tuossa kohtaamisessa se altavastaaja.
Noh, toiset lakkaavat lempivärillä kesävarpaiden kynnet, mutta
minulla oli lempivärini yönsininen pikkuvarvas,
joka pulskistui kenkään sopimattomaksi.
Murtunut varvas sano lääkäri yks'kantaan.
Ymmärtänette miksi en harrasta hiihtoa ...
se on aivan liian vaarallista ;o)
Nyt on siis totta totisesti harkinta-aika tämän aamunaviisin tilaamisen kanssa,
jos kolmas haveri sattuu vielä lyhyellä aikavälillä niin eipä ole muuta mahdollisuutta kuin
sanoa ylös koko tilaus.
Miltähän se kahvi maistuu ilman lehteä?
Oudolta sen voin sanoa, konsa kokeiltu on.
Toivottavsti vanha sanonta;
ei kahta ilman kolmatta
jättää pitämäti paikkaansa.
Olo on ollut kuin käävällä,
joka tukevasti tönöttää paikallansa.
XD ennätin ostaa vielä suuu'uuren tertun banaaneja mettäretki eväiksi
ennen haveria.
Kun sinne mettään ei ole menty joukolla niin yksikseni niitä olen saanut syödä.
Olo on kuin tyytyväisellä herkkusuu apinalla.
Noh, ihan vielä ei tee mieli roikkua keittiön kynttiläkruunussa yhdellä kädellä ja potkaista vasemmalla jalalla kunnon keinuvauhdit ;o)
Konsa jalat eivät heilu niin onneksi sentään kädet ja koukku.
Tsot'tsot viel' en ole yks'kätinen kapteeni koukku.
Pitsimekko
rinsenssalle.
Ompelin kokeeksi maatuskan Tildan kaavalla, sen ison.
Tuli vähän kanttipäinen XD,
kun kantapäällä "kaasuttelussa" ei oikein ollut mutkien hienostelu holttia.
Maatuskan resepti on kuin pyttipannussa, mitä kaapista löytyy.
Rinsessamaisia
avojalka-askelia.
Nyt voin jo laittaa kuvan isän onnittelukortista.
Siinä missä ystävättären kanssa kielen kannat kilkattivat ja kalkattivat syntyi tämä
kämmekkäät
kortti.
Tänään teimme retken Selloon esikoisen ja tyttären kanssa.
Ta'daa vielä on kesää jäljellä
kesäkarkki rilleille ;o)
Juu-u ja mikäs näillä namuilla on myös piristää marraskuun harmautta.
Työrillit
ovat hitusen konservatiivisempaa kuosia.
Metallipokat kestää töissä tarvittaessa pienen painimaaottelun eikä sangat heti paukahda poikki.
Helteiden ystäville on nyt piisannut lämpöä koto nurkilla semmoiset
+ 28 astetta.
+ 28 astetta.
;o) jotain hyötyä tuosta murtuneesta varpaasta ei tee lainkaan mieli hötkyä sinne eikä tänne
niin ei turhaudu tästä kuumuudesta.
Olkaat ystävä rakkaat raikkaita vilpoisen suihkun jälkeen
kuin tyttären maalama ruusu jälkeen öisen saateen!
P.S esikoinen nämä kesäkarkit toimivat ihan hyvin tietokoneen näyttöäkin katsellessa.