Oikein paljon iloa sekä

Piparit meni pipariks'

Suitsait sukkelaan kuluvat nämä päivät sekä yöt näin kaamoksen sydämessäkin.

Eipä sitä silloin voi muuta tehdä kuin laittaa myssynnyörit tiukempaan leuan alla kiinni.

Arjen

harmaudessa

on ollut ihan kiitettävästi väriä 

sekä elämänilon kuorrutetta.

Piparitalkoissa

oli 

hyörinää

pyörinää.

Vastapainoksi tanhulle ja tohinalle pöydän ympärillä 

valmiit piparit ovat sievässä järjestyksessä.

Tarkkasilmäinen hoksasi ruokaöljypurkin toisessa kuvassa.

Tuo öljy oli näissä piparitalkoissa hyvin tarpeellista!

Meni nähkääs taikina paistamati jo iha pipariks.

Mitä lie pili'palirasvaa tuli napattua Prismakaupan hyllyltä. 

Noh, otettava oli sitä mitä oli enää tarjolla.

Tavallisesti pyöräytän taikinan laktoosittomaan margariiniin.

Ja syystä tästä, meillä oli piparitaikinamurua kaksi kiloa.

Olimme kuin parhaat pastataikinan pyörittäjät lorautellessamme öljyä

murustuvaan taikinaan.

Piparit maistuvat kuitenkin kikka kakkosen jälkeen ihan tavallisilta pipareilta.

Oliiviöljyllä pipareihin olisi toki saanut eksoottisen makuvivahteen.

Aattelimme kuitenkin, 

jotta pyrimme kuitenkin mahdollisimman perinteisiin pipareihin ;o).

Konstit on monet sano akka, kun kävellessä kusi.

Pikakavalkadi joulukuun näpertelyistä.

Riffalle

heijastin.

Töihin patterituikuille

pilttipurkinsomiste.

Rinsessan

&

esikoisen myssyt.

Ystävättären joulupakettiin näperrellyt

helmet.

Nukkevauvalle

villaista pukinkonttiin.

(Paula nukkeni on vain mannekiininä)

Lampunvarjostimessa on vielä

näpertämistä

ennen kuin sen voi

lennättää katonrajaan.

;o) kyllä se kuuppa joskus valmistuu

ihan varmasti.

Toivotan sinulle oikein 

leppoisia välipäiviä

&

antoisia askareita!

Hauskaa sekä

Hyvää sekä

Prologi yötuurissa

Marraskuu se pitää aina kutinsa

harmaudessaan.

Noh, onhan niitä pihlajanmarjanoransseja juttuja

ylläripylläri höysteitä marraskuisessa elossa ain' sillon tällön.

Voitin unohdus-lohdutuspalkinnon osakaisen blogissa.

PostiKusti polki läpi utuisen marrassateen kera varesparven

ja tunki kirjeen postiluukusta eteisenlattialle.

Kiitän ja niiata niksautan!

Olipa paketissa niin makiaa karkkia,

jotta piti het' hitusen maistaa junamatkalla IsolleKirkolle.

Maijassa on 85 % villaa niin tytär saapi lämpöiset rouvasvanttuut 

estämään pääkaupungin 

hyisen raakaa meriviimaa viluttamasta käsiä.

Yötuurivanttuut pikku-ukolle ovatkin 

hyvä aasinsilta tuohon otsakkeeseen.

Istuin kansliassa tekemässä asukkaille runo joulukalenteria

uudet kakkulat nokanpäällä.

Kuulin käytävältä askelten suhinaa ...

Sen minkä uusilla kakkuloilla näkee likelle briljantisti niin

kauemmas on ... sitä sun tätä XD.

Kyllähän minä hahmosta tunnistin kuka oli yöjalakaan lähtenyt.

Kotvan kesti rillien vaihdon jälkeen maaliman asettuminen kohilleen.

Mitäpä siinä, kun tietää,

 että kansliasta "olohuoneeseen" on ihan tasamaata,

 joten ei muuta kuin töppöstä töppösen eteen rohkeasti.

Siinä sitten papan kanssa nojatuoleissa istuksien porisimme

lapsuuteni murteella

elämästä, rakkaudesta, luottamuksesta

 ja niiden tuomista iloista sekä mielenmurhetuksista.

Olimma jo porisseet liki tunnin, kun pappa toteaa kirkolle olevan 5 km

 kyynelten kimmeltäessä silmissä.

Tunnin tirsat ennen yötuuria venytttivät minun piuhoja kaapelitehtaan tytöksi

ennen kuin näin ja oivalsin tämän viis' kilometriä.

Kysäisin papalta: otakko nää voileipää ja maitua?

Papan kyynel kuivahti silimäkulumaan.

 Arvatkaapas mikä oli papan repliikki?

No, se oli ...

Sen takiaha minä kämpiltä lähin, ko oli näläkä.

Kyllä ne likat mulle voitaleipää antaa ko nätisti pyyvän.

Nätisti on tässä postatessa aika kulunu

ja ny toivotan kaikile oikei tunnelmallisen valoisaa marraskuuta!

Kiitokset esikoiselle Barcelonan pullonkorkkituikkutulijaisesta!

TäH, MiTäÄÄ ,hÄh ?

Aloitetaanpa niistä niin

innokkaasti aloitetuista käs'töistä, jotka kuitenkin helteillä

jäivät sinne mappiin keskeneräiset.

Rinsenssan rasat

ja uudet kissakumisaappaat.

Melkein prinsessa mummu saa lelliä rinsenssa riina de rimpsu de rämpsyä.

Rinsenssa tarvitsi uudet kumpparit ja pikkuäiti hitusen huokaili noiden saappaiden hintaa.

;o) minä käytin mummun lellimisoikeutta kuiviin varpaisiin ja iloon.

Ne lapaset lähempätä

ka' yks helmi puutuu o'ou.

Pikku-ukon vanttuut

taisivat olla

hyvin mieluisat.

Sain nähkääs

postia.

Ovat he niin ihania murusia !

Totta on vanahan kansan sanonta

Laps' on laps'

ja lapsen laps' on lapsukainen.

Kosotäti kyseli miten edellisessä postauksessa oleva

lampunvarjosti on tehty.

Kas näin ;o)

Tarvittiin ensin hyvin suttuinen ja kylmä Walpurinpäivä

niin vävy ja tytär lämpimikseen nikkaroivat kanaverkkoa

 vanhan lampunvarjostimen kehikkoon.

Vävy maalasi ja me muut Walpurin viettäjät aloitimme helmien pujottelun

metallilankaan.

Me muut olimme tytär, kummipoika, kuopus ja minä.

Vävykin ennätti muutaman helmi"pötkyn" pujotella maalausurakan jälkeen.

Tarvitaan

lasihelmiä miu mau eli siu mau mukkaa.

Metallilankaa, sivuleikkurit

ja nokkapihit.

Mitä pienemmät klyyvarit pihdeissä sitä parempi.

Hyvin paljon kärsivällisyyttä, jopa sisutteluun saakka.

Juu'u ja erinomaisen hyvää käs'voidetta.

Extra virgin olive oil on mainiota.

Juu-u just sitä mitä pannulle & salaattiin lorautetaan.

Kävimme tänä aamuna brotherssin kanssa vesijuoksussa.

Sen jälkeen onkin ollut tÄh MiTä hÄh olo.

Meni mähkääs vettä korvaan.

Jep ja koko rahan eestä molempiin.

Jukra, jotta päässä lotisee ikävästi.

Hei'hei' hei,

 en minä sitä altaan pohjaa myöten juossu, en.

Piti vaan puikata sen ratamerkkijutskan ali pariin otteeseen ja sehän piisasi.

Juoksun jälkeen pois lähtiessä hitusen iäkkäämpi rouva oli hädissäään tahi huolissaan kuinkas nyt menetellään. 

Minä tuumasin , jotta rillit tänne ja alta mennään.

Laitoin hänen ja omat rillit altaan reunalle.

Hui' hän oli vielä huolestuneemman näköinen.

Kannustin, keuhkot täyteen, alas ja niiaus & askel 

ja minä tuun perässä kaik'hyvin, ei hätää. 

Ehkäpä seuraavalla ves'juoksu kerralla 

on kukkauimalakillani neitsytretki uimalaan

niin ei ves' lotise päässä.

Vaaleanpunaisten joogasukkien anto/ kuvaus brotherssille

herättivät reippaan keskustelun uimalan pukuhuoneessa.

Luulenpa, jotta eräs äiti Joulupukki kuuli toiveen harmaista 

helmikimalluspaljetti joogasukista.

Nauttikaa 

syksystä

ja tehkää ilolla ja antaumuksella

askareenne!

Ei kahta ilman kolmatta

Ai mitäkö?

Noh, postauspäivä on jälleen 22 ja edelliseen se jämpti kuukausi.

Rouva Fortuna oli suosiollinen ja voitin

Huopatossusen arpajaisissa

Pikku Myyn nutunhelmaan.

Kiitän ja niiata niksautan tästä loistavuudesta!

Kun ei helle hiota ja tee lötkyksi

niin elo on ollut aikamoista laakalentoa.

Välleen tuntuu, ettei kerkiä hopulta sitä kissaa sanomaan.

Ei huolta, 

vielä stressiä pukkaa puuhakkuus.

Harrastuskimpsutkaan eivät ole menneet sekaisin harrastuskampsuihin.

Siis en ole hauskuuttanut harrastuslähimmäisiäni

olemalla paikalla väärän sortin kostyymissä.

Vesijumpassa en ole keekoillut kahvakuulan kanssa.

Hmm... uimapukuni on sellainen Peppi Pitkätossun voimamiehen asun tapainen

joten se menisi kahvakuulatreeneissä 

kuin väärä raha.

Pitäis vaan huiskia niin maan julumetusti, jotta pysyis muoto lämpimänä

ja vielä rivakampaan hien pintaan saadakseen.

Syyslomalaisen harrastamista ei työnteko haittaa ;o).

Kävin IsollaKirkolla esikoisella näöntarkastuksessa.

Tälläerää on hankinnassa ihan lähilasit

siis ennenvanahaset lukulasit.

Valinnanvaraa oli yltäkyllän.

Nuo pinkit rillit kädessäni ovat nenänipäälläni keikkuvat ja noista sinisistä tulee

sitten ne lukulasini.

Vein esikoiselle tuliaiseksi

nappikukkaheijastimen.

Kiitän tässä kohden  ja välissä esikoista ulkomaan & kotomaan tuliaisista!

Aikamme, kun olimme pyörineet kauppakeskuksen antia inventoimassa

niin läksimme

tyttären kanssa kohden Töölöä.

Ookasimme onnikalla hakemaan muksut tarhasta.

Kotimatkaa höysti piskuinen seikkailu

puistossa.

Päälysvaatteet riisuttuamme

rinsenssa hyväksyvästi nyökytellen tuumasi, jotta

mummu on melkein prinsessa ja näyttäen yhtä peukkua.

Luulenpa "melkein prinsessan" tittelin johtuvan

fuksian/pinkin värisestä puserosta ja rilleistä.

Kahden peukun peukutuksen sain "jos sun lysti on" laululeikistä.

Pikku-ukon kanssa oli filosofista keskustelua & pohdintaa

änkyrimadosta juu-u ja paljon muistakin elollisista olioista.

Olipa hauska sekä antoisa IsonKirkon retki kaikkinensa.

Tytär lähti mukanani helmitalkoisiin kotokylälle.

Ah' autuus ja onni

ensimmäinen valaisin on valmis ja katossa.

Toteampa vaan, jotta on sitä tullut oltua kotva,

 jos toinenkin 

Tylypahkassa Harry Potterin seurassa helmiä pujotellessani.

Toinen lampunkuuppa on hyvällä alulla. Jihuu!

Kiitän talkoissa ollutta tytärtä sekä

 toivon hänen sormenpäiden eheytyvän pikaisesti entiselleen.

Kyläsukkien kutominen on nyt pop juttu.

Piti minunkin kokeilla sellaisten tekoa.

Tyttären viluvarpaat ovat hyvät

koevarpaat testaamiseen.

Jonkin verran on tullut tuota kameraakin ulkoilutettua.

Syksyn

värejä

sekä

pakkaspojan tekosia.

Pihlajanmarjakoinverkko

on sään kestävää näämmä

siinä missä naavakin.

Lehtikullan säänsieto ei ole 

parasta A1-luokkaa.

Klikkaa linkkiä niin näet mitä kivessä lukee.

Kulumisesta juontui mieleeni yksi niistä monista 

oman mummuni sanonnoista.

Hiuti on, kun

kuu kumottaa

ja päivä paistaa läpi.

Toivotan sinulle, tänne asti jaksaneelle

kuulakkaita syyspäiviä ja pilkettä silmäkulmaan sekä uuninpesään!

Heräteostos & vierasesine

Postauksen väli on näämmä ihan tasan ja jetsulleen kuukausi.

Sitä se teettää, kun allakkaan pyörähtää vuodenajaksi 

syksy

niin ei ennätätä kuin

pidellä hatunliereistä kiinni

liitäessä

 riennosta pyrintöön.

Sitäpä en tiedä kuinka paljon täytynee olla rosmoryökäleen kuppeilla takorautaa,

jotta tahti ryytyy.

Isontalon ikeen paino kyllä selviää alla olevasta laulusta.

Kuva Wikipedia Rannanjärven ja Isontalon Antit

Pienen ja pyöreän Tarinablondin tahdin ryydyttää

viikonloppuostoksien "selviä perjantaista maanantaihin"

 lisäksi heräteostoksena

hankittu 6 kg kahvakuula.

Jos mielenkiintoa piisaa niin voithan laskea ison ikeen painon 

sekä kuinkas paljon minun ikeeni oli kevyempi.
;o)

Olipa kotimatka pitkä niin kuin Chydeniuskin on asian aikanaan tuumannut.

Mitäs siinä, alkumatkassahan olin ihan go go tyttönen,

mutta muutamaa viimosta satametristä hiersi takaraivossa aatos,

jotta nyt on juttu silleesti, jotta oon no go mummu

kunnes siinsi silmissä kotitalonkatto,

jopa kahvakuula keikkui loppukirin ajan kuin Täti Moonikan kassi.

Seuraava heräteostos saa painaa enintään 38g eli karamelliloovan verran.

Vierasesine ammattikielellä on jokin, joka ei kuulu luontaisesti sinne missä se on.

Otettakoon esimerkiksi vaikkapa Isontalon Antin puukko.

Se puukko on vierasesine siellä kylykiluijen välissä.

Ihan noin raflaavasta vierasesineestä ei kuitenkaan minun tapauksessani ole kyse.

Hmmm noh ... ehkäpä yhtä kivuliaasta kuitenkin.

Eihän sitä vesijumpastä lähdetä kuin missit uimapukukierrokselta

 tukka täydessä tällissä, ei.

Jotain kuontalolle täytyy tehdä siellä pukuhuoneen puolella.

Luonnollisesti hiukset suitaan nätisti nätiksi, mutta kuinkas kohdallani kävikään?

Silmäni levisivät levälleen kuin aukastu hauven maha

harja oli kiinni kuontalossani ja piukeesti.

Isot pojat parodioi aallokko aallokko kutsuu jos vaikka miten miten.

Minä siinä ihmeissäni harja kutreissa kiinni, jotta

fiskarssit, fiskarssit kutsuu.

Kyllä se harja sitten vihdoin irtosi ilman akuuttia pälvikaljukohtausta,

vaikka aika tukon sai harjasta haivenia irroitella.

Tytär kävi leikkaamassa kutrini tässä päivänä muuanna.

Minä ihmettelin ääneen mitä ihmettä hän kupsuttelee yli puolenselkäni kohdilla.

Sain simppelin vastauksen: leikkaan hiuksia.

XD ilmankos käteni ei oikein piisanneet hiustenharjaamiseen suorin käsivarsin.

Tänään näihin ;o) huomattavasti lyhyempiin (-5 cm) jämähti uudelleen hiusharja kiinni,

kun yritin syyssateessa kastunutta kuontaloa saada siivosti Justiina/PikkuMyy nutturatötterölle.

Puhelin plinglattaa viestiä ja minulla on taas harja päässä kiinni... huokaus.

Onneksi harja irtosi ja ystävätär brother ei joutunut odottamaan iänkaiken parkkiksella.

Olis ollut melko noloa joogatunnilla herättää närää metelöinnistä, 

kun hiusharja klopsuu pitkin permantoa.

On käsillä ollut muutakin tekemistä kuin harjan irroittelu kutreista.

Mitalirintarossi 

jollekulle.

Kuopuksen sirot

47/48 sukat.

Nautitaan syksystä kuten Huovisen Hamsteri ja Ruurik.

Aurinkoista mieltä sinulle

tänne asti jaksaneelle!