Perunalaatikko ja Mr Bean

 Joulunalusaikahan on tunnetusti touhukasta ja reipasaskelista,

vaikka kuinka yrittäisi ottaa löysin rantein ja ajelisi polkupyörällä.

Jossain kohden touhuja Mr Bean astuu kuvioihin mukaan.

Näin käy minun kohdallani eittämättä aina.

Läksin tässä ostosparatiisimme sykkeeseen hankkimaan sellaista joulumuonaa,

jota ei lähikaupoista saa.

Ihmisiä oli kuin merenmutaa ja murjottavia myrttejä tönötti siellä sun täällä

pitämässä käytäväparlamenttia tahi muuten vaan patsastelemassa.

Sitä sai sukkuloida oikein sydämensä kyllyydestä.

Olin jopa niin fiksu, jotta kirjoitin ihan kauppalapun,

mutten ollut niin fiksu, jotta olisin sen mukaani ottanut.

Kauppareissussa oli haastetekerrointa siis tuplaten.

Kotiin päästyäni vertailin kauppalistaa ja tavaramäärää toisiinsa.

Eivät ne ihan yhtäläiset olleet, ehei.

Iuks' pottuloota oli keikahtanut ja vuotanut sekä valuttanut nesteet kassinpohjalle.

Kangaskassista, kun oli kyse niin sitä nestettähän oli eteisenlattialla,

keittiönlattialla ...

astuinpa tietysti eteisessä olevaan pottulootanestelätäkköön.

Siihen kaikkein suurimpaan ... ällöttävää.

Mitäs sitä kaatunutta maitoa tässä tapauksessa lientä vollottamaan.

Sukka pois jalasta ja pesulle.

Nostin jalan lavuaariin vesihanan alle, mutten ottanut pyyhettä valmiiksi naulasta.

Meni homma Herra Beaniksi. 

Seisoin oikealla jalalla vasemman jalan ollessa siellä oikeallapuolen olevassa lavuaarissa.

Pyyhe taas oli vasemmalla puolella kurkotuksen takana naulakossa.

Tukijalassa oli sukka, muttei tukisukka eikä jarrusukka vaan sellainen ihan tavallinen liukas pumpulisukka.

Huomattuani homman olevan hitusen epävakaalla pohjalla repesin.

Hihittelin ja hekottelin, ei olisi pitänyt ottaa pyöräilykypärää kesken kaiken päästä pois.

Jos kaatua kopsahdan ja paukautan pääni niin, 

jotta nirri lähtee 

on siinä haastetta kuolemansyyntutkijalla arvuuttelussa mitä on oiken tapahtunut.

Noh, onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin

ja pääsin lähtemään uudelle kauppareissulle.

Pompataan pikaiseen seuraavaan kukkapurkkiin ilman aasinsiltoja, 

kun tämä yhteys tökkii ja pätkii, jumittaa ...

yrittää sensuroida tahi referoida tätä juttua.

Siis setti 

käsityörintamalla valmistuneita 

kämmekkäitä

koko brotherssin perheelle joki-langasta.

Vävylle 

villasukat 7-veikasta.

Torkkupeitto

esikoiselle.

Esikoisen Sylvi-miirulle

iglu, josta se ei oikein välittänyt.

Otti sieltä vain herkkunappulan makoisiin suihinsa.

Kuusia näpräsin asukkaille 

jouluiloksi töihin.

Kirjaenkelin 

vien myös joulukukkasena töihin.

Toivotan vielä

sinulle blogiystävä!

Kolmen viimeisen positiivisen setti

Lauantaina

1. näin aivan mahottoman

varisparven.

Fimomassasta näperretty. Juu'u ja piti ihan googlettaa variksen kuva,

 etten vahingossa maalaa varista naakaksi ;o)

2. Puukiipijä on saapunut takaisin pihapiiriin.

3. Ihmiset ovat laittaneet pihoillensa

kaamosvaloja.

Sunnuntaina

1. Sain mahottoman auringonvalokohtauksen.

Aurinko pilkahti esiin.

Minä tietysti juoksin kuin pakkasjänes pitkin kotokatua kameran kanssa

ylös, alas, edestakaisin.

XD myönnettäköön, jotta ohi ajavissa autoissa repsikoiden päät kääntyilivät.

2. Löysin pihasta

orvokin ja toisen nupuillaan olevan.

3. Sain plakkariin "vähintään 15 vuotta vanha kuva "valokuvahaasteen.

Kuviahan on tässä huushollissa pilvin pimein ja pilvessä on lisää,

 mutta minä kun tuppaan olemaan siellä kameran toisella puolella enkä linssiluteena.

Maanantai

1. Etsin uusia Kuoma-kenkiä. Tosin en niitä löytänyt,

askelia tuli mittariin runsaasti.

2. Tulla touhotin Hämeenkatua alas keskustaanpäin niin

eräs naisihminen pysäytti minut.

Ajattelin jo mielessäni, jotta kyselee tietä jonnekin. 

Mitenkäs ne oikea ja vasen taas asettuvat oikeille paikoilleen.

Eipä mitä. 

Hän sanoi "onpa sinulla kauniit silmälasit. Sopivat sinulle."

Minä supisuomalaisena kehuista hitusen hämmentyneenä kiittelin ja porhalsin eteenpäin. 

3. Se ilontunne, kun on

hoksaus käsillä, 

että ei ole kuin hitusen yli kuukausi niin päästään

isännän puolelle ja päivä alkaa pitenemään.

Loistavia marraskuunlopun päiviä

kaikille! 

Tein heijastimia pyttipannumeiningillä eli mitä askarteluhuoneesta löytyy.

Puoliväli

13.päivä perjantain positiivisia.

1. Heräsin kukonlaulun aikaan,

mutta onneksi sain nukahdettua uudelleen.

2. Löysin marrasharmautta

vastaan

taistelijan kävelyllä. 

3. Kotisaunanlauteilla hyvä minun olla oli.

Positiivisia

Kolmen setti eilisiä ilon pilkahduksia

1. Vapaapäivä katkaisi arjen 

harmauden.

2. Kävelyretkellä

aurinkokin yritti kovasti pilkahdella.

Tämä on ihan värikuva XD
värit vaan on niitä marrasharmajan sävyjä.

3. Joki ei pölissytkään pahasti. Hengityssuojainta siis ei tarvinnutkaan, jess.

Plussaa

siis niitä päivän positiivisia annostuksella 1 x 3 

7 vrk ajan.

1. Isänpäiväkortti

 (postiettu viimeviikon keskiviikkona)

oli saapunut vastaanottaja is'ukille poholan valakijaa kaapuntii.

Menomerkkejä oli riittävästi.

Kortti kuorineen päivineen painoi nähkääs tasan 24g.

2. Otsalamppu 

löytyi.

3. Aurkinko paistoi ja häikäisi ihanasti koko työmatkan.

virn' vajaan kilometrin matkan.
Sitten sää olikin sitä perus marrasharmajaa.

Ottakaapa kaamosajankurimuksen estolääke kotiblogiviemisiksi!

Tulin haastaneeksi itsenikin

Marrasharmaus etenee, valo vähenee ...
kaamos kiusaa, mutta
loiskuteltavat lätäköt lisäntyy ;o)

Haastoin osakaisen mielenpiristys-positiivisuushaasteeseen.
Annostuksella 3 positiivista juttua viikon verran.
(niinkuin naamakirjassakin pyörineet haasteet)
Saapi toki jatkaa koko marraskuun ajan piristysdopingina tarvittaessa.

Heh'heh tulinpa tosiaankin haastaneeksi siinä myös ittenikin.
Noh, tässä inhokkikuussa on ihan hyvä ajatella mukavia.

1. Loman jälkeen oli mukava palata töihin.
Pehmeä lasku, kun oli vaan 7 tunnin päivä.

2. Fillarointikelit jatkuu.

3. Loman aikana lakasulakasukone oli lakaissut
kaikki liukkaat havunneulaset pois alamäkikurvista.

P.S nämä minun positiiviset tulevat lähellä olevan Hämeen maakuntarajan vaikutuksenalaisena vuorokauden viiveellä eli kyseessä ovat eiliset mukavat jutut.

Hyvää kekkriä

sekä

Kapula rattaaseen

tuottaa pyöräilijälle ylimääräisiä sydänlihahksen jumppaliikkeitä varsinkin,

kun matkan teko tyssää niin äkkiarvaamatta pimeässä.

Juu'u enkä ollut edes yönsydämessä liikkellä.
Keräsin vaan töistä tullessa ensimmäisen syysmyräkän jälkeistä keppisatoa pinnojen väliin.

Touhokkuus on joskus mitä verrattomin asia pyöräilyssä,

paitsi,

kun toteaa jarruttaessa sen, jotta matkanteon suunta vaihtui vallan päinvastaiseksi.

Juu'u nokka on menossa takaisin sinne mistä sitä juuri oli tulossa.

Hitsit, jottei yhtään pikkupojankollia ollut tuota kurvailua näkemässä.

XD jotta osaa ne täti-ikäsetkin kikkailla.

Päivänvalonaikaisen

pyöräily

reitin

matkanvarrella oli,

jos jonkin moisia itiöemiä.

3 x 5 pisteen vihjeen 

sieni.

Arvaatkos?

Seuraavan 

pyöräilyreitin 

teema oli 

ruskaa pakkasella.

(sanamuunnoksen saat iha ite sanoa itekses)

siis värikkäät

lehdet.

Haavan (eikä tarvita laastaria)

keltaista.

Lehtikuusen 

kellanoranssia.

Vaahteran 

oranssia.

Tammen 

ruosteenoranssia.

Jalavan

ja villiviinin

punaista.

Heilutelkaa heijastimia, fillariin vähintään fikkarit

 ja nauttikaa syksystä!

Vastauksia haasteeseen

Sain tunnustuksen sekä haasteen osakaiselta jo aikapäiviä sitten.
Kiitokset huomionosoituksesta!

;o) seura tekee kaltaisekseen eli akuuttia unnoutusta on leijaillut ilmassa kuin yöpakkasen irroittamia lehtiä.

Ja sitten vielä 11 kysymystä

1. Jos olisit eläin, mikä eläin ja miksi?

Vastaus ei olekkaan se siili vaan ilves. 
Miksikö, no siksi, kun ilves on uljas ja salaperäinen.

2. Jos olisit harrastus, mikä harrastus ja miksi?

Hmm ... tää on paha ... minkä valitsisin ... juu'u niin sen täytyy olla ...

olisin sellainen harrastus, joka saa hymyn huulille silmäkulmiin saakka.

3. Jos olisit kukka, mikä kukka ja miksi?
Olisin joku sarjakukkaiskasvi ... vaikkapa Väinönputki.
Kesällä sirosti kukkien ja talvella topakasti törröttäen ja koreillen kuurankukkasien kimalluksessa.
Saataaisin olla "herkkupala" ;o) monelle eläimelle ja hortoilijalle, 
mutta keväällä pukkaisin itseni jälleen uuteen kukoistukseen.

4. Jos olisit taruolento, mikä olisit ja miksi?
O'Ou minähän olen XD. 
Metsäpuutarhan kotitonttu ja siksi koska en osaa päättää. Tonttu kumminkin, koska se on niin kotoisaa.

5. Jos olisit väri, mikä ja miksi?
Sininen tai fuksianpunainen ja nuo värit kun laitetaan paletille ja hitusen sekoitetaan niin siitähän tulee lilaa, violettia.
Purppura viehättää ja on ilo silmälle.

6. Jos olisit vuodenaika, mikä vuodenaika ja miksi?
Olisin hangilla aurinkoisesti kimmeltävä kevättalven päivä. Silloin on koreaa korkeapainetta reippaasti sekä valoa häikäistymiseen saakka.

7. Jos olisit vuorokauden tunti, mikä ja miksi?
Olisin se tunti, joka on heräämishetkestä kaksi tiimaa eteenpäin. Silloin on maailma auki ja intoa & tarmoa alkaa ihan mihin askareeseen tahansa.

8. Jos olisit viikonpäivä, mikä ja miksi?
Vuorotyöläinen vastaapi tähän, jotta vapaapäivän aatto. Sehän on se mahdollisuuksien päivä.

9. Järvi vai meri?
Meri tietysti. Rasvatyyni, leikkisä, myrskyisä, valtaisa, aava rannaton. Moninainen.
Meri antaa lahjoja kuten esim. muumipapalle viskiä. Meri on hyvä pullopostin kuljettaja. Meri on myös arvokas viimeinen lepopaikka.

10. Metsä vai peltoaukea?
Tähän ei voi vastata muuta kuin, metsään mennään.

11. Kaupunki vai korpi.
Noh ... kaupunki, kun alkaa korpeamaan niin silloin paras paikka on korpi.


Auts' tästähän tuli näkötesti. Jos et näe tekstiä kunnolla niin laita rillit nokanvarrelle. Jos et omaa rillejä niin kannattaapi varata aika optikolle.

On nähkääs niin, jotta minä en saa tätä tekstiä suuremmaksi vikka kovasti yritin kikkailla. 
Ainoa minkä sain aikaiseksi oli se, jotta kysymykset ja vastaukset menivät sekaisin. 
Huh, nyt en totisesti koske mihinkään, kun ne ovat suurinpiirtein kohdillaan.

Aattelin tänään mennä myös metsään ihastelemaan kuulakasta päivää, mutta menenkin loisteputkin valaistuun kauppakeskus Willaan puhelimeni kanssa. 
Sain nähkääs sim-kortin lukittua. 
Toivottavasti tapaan siellä puhelinkaupassa lehmänhermoisen henkilön, joka omaa rautaisen ammattitaidon ja laaja-alaisen ymmärtämyksen täti-ikäisten naisihmisten hallitsemattomalle sorminäppäryydelle.


Suloista sunnuntaita!

Missä missä kukat on

tullut kesä on

kukkaset on kadonneet

tiedätkö syyn

kukkaset on kadonneet

tyttöset ne poimineet ...

Jep' eipä tämä kukkasien katoaminen mene kuin Kukonpoikien laulussa, ehei.

Ensinnäkin kyseessä on ihan väärä vuodenaika.

Nythän on syksy.

Eikä kukkasia poimivia tyttösiäkään ole meidä taloyhtiössä.

Kadonneiden kehäkukkasien 

arvoituksen ratkaisi salapoliisitar Tarina

tänä aamuna hitusen auringonnousun jälkeen.

Sen verran oli hoppu töihin sorvin ääreen,

jotten ennättänyt seisahtua ottamaan kuvaa

todistuskappaleeksi.

Kuva on tallennettu takaraivooni ikuisiksi ajoiksi.

Piti vain sukkelaan roikaista Monarkkini satulaan

kiirehtien matkantekoon.

Tunnustan yhden äkkipakko jarrutuksen,

kun aurinko niin somasti näytti, jotta

on se Lauri kussu lehteen.

Auringonnousunvärjäämät koivun keltaiset lehdethän olivat punaisia, o'ou.

Vanhan kansan sanonta 

"Lauri 

kusee lehteen"

eli lehdet alkavat kellastua.

Kerroin töissä asukkaille tästä, 

etteivät kehäkukkaset ole ennättäneet salaattilautasillemme vaan 

pitkäkorva on ne pistellyt poskeensa hyvällä halulla.

Muuan mummo totesi siihen: syökää te se pitkäkorva.

Se kehäkukkarosvo on pien' rusakko.

Voihan se olla pien' rusakotar niin laulunsanatkin osuvat kohdilleen

rusakontyttöset ne pomineet ... 

makoisiin suihinsa.

Hmmm... tässä postauksessa tuntuu nyt olevan metsästysteema

niin jatketaanpas sitten sillä meiningillä.

Olen ollut eräänkin kerran päiväperhosjahdissa,

mutta ainoa perhosiin liittyvä kameranlinssiin tarttunut

on lehmuskiitäjäntoukka.

Konsa allakassa lukee syksy niin askareena on

esikoiselle torkkupeitto.

Esikoinen on iha ite virkannut nuo kiinteilläsilmukoilla virkatut neliöt.

minä en edes ole yrittänyt virkata samanlaisia neliöitä 

vaan

olen virkkaillut ihan omiani.

Toivottelen sinulle ihastuttavia putapilviä

sekä mainioita syyspäiviä!

Tuli, oli ja meni

Ai mikä?

Noh

Kolme viikkoa hujahti ihan

siivillä.

(perhonen on isomittari)

Rempasin vielä sen viikonlopun ennen lomaa töitä ja huilasin maanantain, sen ekan lomapäivän.

Mummun ensimmäiset kesävieraat saapuivat tiistaiaamusella.

Juu'u ja laakalento

alkoi.

Retkeilimme

mukuloiden

kanssa

puistoissa.

Duo jälkipolvi laulaa kaksi matoa .

Isä tuli visiteeraamaan seuraavaksi tänne hollitupaan.

Läksimme eräänä helteisenä päivänä retkelle IsolleKirkolle.

Meitä oli koko pesue liikkeellä

lukuunottamatta kuopusta ja toista vävyä.

Sibeliuspuistossa karavaanimme kulki tv-kameroiden/ kuvausten ohi.

Mukuloissa oli virtaa yllin kyllin, mutta me yli 10 vuotta täyttäneet

halusimme välillä hitusen lepuutella jalkoja.

Kas, Regatassahan on mitä miellyttävintä elvyttää uupunutta muotoa

ja nauttia samalla maistuvaiset kahvit.

Viihtyisäksi paikan olivat havainneet myös pari tv-kuvausryhmää.

Toinen oli jokin grillauspariohjelma ja toinen Salatut elämät.

Rinsenssa päätti herkuttelun jälkeen aloittaa arkeologiset kaivaukset

tavoitteenaan löytää kimmeltäviä kiviä.

Siinä sai Taalasmaan Kari puikkia kukkapuketin kanssa rinsenssan heilahtelevien helmojen ohi

muutamaan otteeseen.

Tilaisuus Taalasmaalle löytyi, 

kun ajoittaa arkeologin ohituksen 

"kyykkysillä kohtaan" ja askeltaa ihan vilttiarkun vierestä

niin ohitus sujui ilman cha cah chaa tanssin askelia.

Kotokylällä

kävelimme is'ukin ja kuopuksen kanssa

ihmettelemässä milloin

luonnonluomia tahi

ihmiskätösin tehtyjä nähtävyyksiä.

Valvillan pikkumuseolla

is'ukki turistina.

Vanutuskone todisti, jotta 

liki 80 v ukista löytyy se tiedonjanoinen piskuinen poika.

Isä tunki päänsä koneen sisälle ja kysäisi saako tämän avata.

Juu-u miten on kone nikkaroitu ja kuinkas koneisto toimii?

Suvinen sukutapaaminen

oli Marskin Majalla.

Sukua oli koolla ihan kunnioitettava määrä ja ruoka oli herkullista.

Jottei tästä postauksesta tule ihan älyttömän pituinen niin pompitaanpas sujuvasti 

jo seuraavaan kukkaruukkuun.

Konsa sitä kesäsukkalankaa jäi

kutaisin toiset kesäsukat esikoiselle.

Kesäloma loppuu

ja syys saapuu helteisitä lämpötiloista huolimati muutaman päivän kuluttua.

Maanantai 

&

tiistai ovat arkiaherrusta

ja sitten onkin pari vapaata.

Ottakaa tilaisuudesta vaari ja nauttikaa

päivänpaisteesta,

kun tässä kerran kaamosta kohden mennään ;o)