Joulunalusaikahan on tunnetusti touhukasta ja reipasaskelista,
vaikka kuinka yrittäisi ottaa löysin rantein ja ajelisi polkupyörällä.
Jossain kohden touhuja Mr Bean astuu kuvioihin mukaan.
Näin käy minun kohdallani eittämättä aina.
Läksin tässä ostosparatiisimme sykkeeseen hankkimaan sellaista joulumuonaa,
jota ei lähikaupoista saa.
Ihmisiä oli kuin merenmutaa ja murjottavia myrttejä tönötti siellä sun täällä
pitämässä käytäväparlamenttia tahi muuten vaan patsastelemassa.
Sitä sai sukkuloida oikein sydämensä kyllyydestä.
Olin jopa niin fiksu, jotta kirjoitin ihan kauppalapun,
mutten ollut niin fiksu, jotta olisin sen mukaani ottanut.
Kauppareissussa oli haastetekerrointa siis tuplaten.
Kotiin päästyäni vertailin kauppalistaa ja tavaramäärää toisiinsa.
Eivät ne ihan yhtäläiset olleet, ehei.
Iuks' pottuloota oli keikahtanut ja vuotanut sekä valuttanut nesteet kassinpohjalle.
Kangaskassista, kun oli kyse niin sitä nestettähän oli eteisenlattialla,
keittiönlattialla ...
astuinpa tietysti eteisessä olevaan pottulootanestelätäkköön.
Siihen kaikkein suurimpaan ... ällöttävää.
Mitäs sitä kaatunutta maitoa tässä tapauksessa lientä vollottamaan.
Sukka pois jalasta ja pesulle.
Nostin jalan lavuaariin vesihanan alle, mutten ottanut pyyhettä valmiiksi naulasta.
Meni homma Herra Beaniksi.
Seisoin oikealla jalalla vasemman jalan ollessa siellä oikeallapuolen olevassa lavuaarissa.
Pyyhe taas oli vasemmalla puolella kurkotuksen takana naulakossa.
Tukijalassa oli sukka, muttei tukisukka eikä jarrusukka vaan sellainen ihan tavallinen liukas pumpulisukka.
Huomattuani homman olevan hitusen epävakaalla pohjalla repesin.
Hihittelin ja hekottelin, ei olisi pitänyt ottaa pyöräilykypärää kesken kaiken päästä pois.
Jos kaatua kopsahdan ja paukautan pääni niin,
jotta nirri lähtee
on siinä haastetta kuolemansyyntutkijalla arvuuttelussa mitä on oiken tapahtunut.
Noh, onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin
ja pääsin lähtemään uudelle kauppareissulle.
Pompataan pikaiseen seuraavaan kukkapurkkiin ilman aasinsiltoja,
kun tämä yhteys tökkii ja pätkii, jumittaa ...
yrittää sensuroida tahi referoida tätä juttua.
Siis setti
käsityörintamalla valmistuneita
kämmekkäitä
koko brotherssin perheelle joki-langasta.
Vävylle
villasukat 7-veikasta.
Torkkupeitto
esikoiselle.
Esikoisen Sylvi-miirulle
iglu, josta se ei oikein välittänyt.
Otti sieltä vain herkkunappulan makoisiin suihinsa.
Kuusia näpräsin asukkaille
jouluiloksi töihin.
Kirjaenkelin
vien myös joulukukkasena töihin.
Toivotan vielä
sinulle blogiystävä!